Pääsiäisen odotus – onko kirkonpalvelijoiden / suntioiden työssä kiireisintä aikaa?

Johann Sebastian Bachin säveltämän Matteus–passion kantaesitys oli Leipzigin Tuomiokirkossa pitkänäperjantaina 15. huhtikuuta 1729. Huomattavasti myöhemmin sitä esitettiin Seinäjoella Lakeuden Ristissä 1980–1990 luvuilla. Toki sitä on esitetty monessa muussakin seurakunnassa ja esitetään varmasti tulevinakin pääsiäisinä useassa kirkossa ympäri maailmaa. Tänä vuonna piti olla ainakin Porissa, Tampereella ja Helsingissä, jokaisessa paikassa on esitykset peruttu. Meille se oli aina kova ponnistus, oli iso kuoro ja suuri kaupungin orkesteri. Heille piti rakentaa esiintymislava noin puolentoista metrin korkeuteen, jättäen alleen alttaripöydän ja alttarikaiteet. Lavalla piti olla myös suojakaiteet takana, ettei sieltä päässyt putoamaan. Esiintymislavaa varten piti olla tavaraa parin traktorikuorman verran. Oli metallista tehtyjä elementtejä ja muita kiinnitystarvikkeita, sekä paksuja vanerilevyjä pintaan. Sitä rakennettiin isolla työntekijäjoukolla päivä, ja esityksen jälkeen yömyöhään saakka rakennelmat purettiin seuraavan aamun messua varten.

2000 luvulla puhalsi uudet tuulet, pääsiäisen ajan tapahtumia vietiin kansan keskuuteen, meillä mentiin Torikeskuksen kauppakeskukseen. Kun yhdistää Läänintaiteilija Eija-Irmeli Lahden ja seurakuntapastori Helena Turjan, niin ymmärsimme jo projektin alkumetreillä, että nyt tehdään mahdottomasta mahdollista. Vastasin äänentoistosta ja muista tarvikkeista. Eija-Irmeli oli ollut kaupunginteatterissa töissä, jotenka suhteet sinne olivat kunnossa. Draamanäytelmän harjoitukset jo ollessa torikeskuksessa (aluksi harjoi-teltiin seurakunnan tiloissa) Lahti sai ajatuksen, että torikeskukseen pitää saada sininen taivas, koska katto oli valkoinen ja siellä oli ikkunoita. Teatterilta haettiin suurin sininen huopakangas (30x40m) ja se vedettiin torikeskuksen kattoon noin kymmenen miehen voimin. Torikeskus on aulasta auki, kolmannesta kerroksesta laskettiin köydet alas, jotka kiinnitettiin huopaan ja niin saatiin sininen taivas. Draamaesitys sai suuren suosion. Draaman jälkeen vietettiin ehtoollista, joka jaettiin yhteismaljoista. Esitykseen ja ehtoolliselle oli kaupunkilaisten helppo tulla, koska paikka oli keskellä kaupunkia. Se näistä menneistä vuosista.

Tätä kirjoittaessa, pääsiäiseen on noin neljä viikkoa aikaa ja rajoituksia tulee aina vain lisää, koska tämä loppuu? Nyt saa todennäköisesti moni kirkonpalvelijakin nauttia pääsiäisen ylimääräisistä vapaista ja jopa pitää lomia siihen aikaan. Kevättä ja kesää kohden mennään.

Kirkonpalvelijoiden opinto- ja koulutuspäivät ovat Turussa juhannuksen jälkeen. Toivottavasti pystymme ne järjestämään. Emme ole ainut yhdistys tai järjestö, joka luottaa siihen, että kesällä ei ole kokoontumisrajoituksia. Seinäjoella Provinssirock tapahtuman järjestäjät uskovat ainakin vielä, että tapahtuma pidetään 1.-3.7.2021.

Siunattua pääsiäistä
ja aurinkoisia kevätpäiviä kaikille.


Toivottaa
Harri Kosola
puheenjohtaja

Joulua odotellessa

Suomalaisille, kuten myös monien muiden joulua viettävien maiden kansalaisille, on luvassa aivan erityislaatuinen joulu. Korona pakottaa hiljaiseloon ja kontaktien välttämiseen. Suuria sukujuhlia tai kokoontumisia ei saa järjestää. Jouluperinteeseen vahvasti kuuluvasta perhe- ja sukukeskeisyydestä on tingittävä. Juuri joulunpyhinä Suomessa saatetaan viettää koronailmaantuvuuden huippuvaihetta. Luvassa onkin ”digijoulu” ja sen alusaika, jolloin joululaulutilaisuudet ja hartaudet toteutetaan netin välityksellä. Tämän vuoden itsenäisyyspäivä ja joulu ovat toisenlaisia, kuin ennen. Se ei kuitenkaan muuta niiden merkitystä, sillä kummassakin on kyse niiden sisällöstä. Molempiin liittyy sanoma, jota juhlien viettämisen tapa ei muuta. Luultavasti jälkikäteen ajateltuna koronajoulu on jotain täysin poikkeuksellista, vuosien päästä sitä muistellaan. En olisi uskonut vuosi sitten, että Seinäjoen seurakunnan työntekijöiden joulujuhla järjestetään netin välityksellä, mutta nyt sekin on koettu. Korona on opettanut uusia asioita. Mennyt vuosi on ollut niin poikkeuksellinen, ettei sitä voi ymmärtää. Kirkonpalvelijoiden opinto- ja koulutuspäivät siirrettiin ensin kesäkuulta lokakuulle, poikkeusolojen jatkuessa ne peruttiin kokonaan, pidettiin vain yhdistyksen vuosikokous. Odotellaan rokotteen tuomaa suojaa, ja käännetään katseet tulevaan. Niin tehdään myös Kirkonpalvelijoissa, Opinto- ja koulutuspäivien ohjelmaa suunnitellaan. Päivät ovat Turussa 29.–30.6.2021, ja myös Arkkipiispa on merkinnyt meidän päivät kalenteriinsa ja on lupautunut olemaan paikalla, jos mahdollista.

Toivotan teille kaikille
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta


Harri Kosola
puheenjohtaja

Neuvottelutuloksia ja pääsiäistä odotellessa

Kumpi menee ensin maaliin, työehtosopimusneuvottelut vai pääsiäinen? Tätä kirjoittaessa helmikuun lopulla, tai siis viimeisenä päivänä 29.2 vain muutamalla alalla on päästy neuvotteluissa maaliin. Paljon puhuttiin Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisestä sopimuksesta, että se näyttää muille suuntaa. Siellä palkkoja korotetaan 3,3 prosenttia 25 kuukaudessa, 0,13 prosenttia sopimuskuukautta kohden. Tälle vuodelle korotus 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia sekä työnantajan päättämällä tavalla 0,6 prosenttia viimeistään vuoden 2021 alkupuolella.

Kuntapuolen virka- ja työehtosopimuksen neuvottelutilanne vaikuttaa olennaisesti myös Kirkon neuvotteluihin. Nykyinen sopimus on voimassa maaliskuun loppuun, mutta on mahdollista, että joudutaan sopimuksettomaan tilaan ennen uuden sopimuksen syntyä. Saas nähdä minkälaisiin sopimuksiin päästään kirkossa.

Kirkon töissä 1/2020 on ilmestynyt, kannattaa lukea, ja erityisesti Pekka Pietisen kirjoitus Tehtäväkohtaisesta palkanosasta täsmennetty yhteinen ohjeistus 1.1.2020 alkaen. Tehtävän kuvaus on kaiken perusta! Työnantajalla (= esimiehellä) on velvollisuus huolehtia, että tehtävänkuvaus on ajantasainen ja että se käsitellään vähintään vuosittain yhdessä kunkin työntekijän kanssa kehityskeskusteluissa.

Hiljainen viikko (kärsimysviikko, piinaviikko) alkaa sunnuntaina 5.4.2020 ja päättyy lauantaina 11.4.2020. Hiljaisella viikolla muistellaan Kristuksen kärsimyskertomusta, ja viikko päättyy pääsiäiseen, eli Kristuksen ylösnousemusjuhlaan. Tämä viikko on monelle kirkonpalvelijalle, yksi niitä kiireisempiä ja työntäyteisin viikko vuoden aikana, mutta koittakaa jaksaa. Tukekaa ja auttakaa toinen toistanne työssänne.

Pääsiäisen odotusta ja neuvottelutuloksia odotellessa 29.2.2020.

Harri Kosola
Kirkonpalvelijat ry
puheenjohtaja

Uusia tuulia ja Joulurauhaa kaikille

Kirkon alat ry:n edustajiston vuoden 2018 syyskokous valitsi yhdistyksemme puheenjohtajan Antti Ruuskasen liittomme Kirkon alat ry:n uudeksi puheenjohtajaksi, joten kesällä 2019 yhdistyksemme vuosikokouksessa Lahdessa oli puheenjohtajan valinta edessä.

Allekirjoittanut valittiin siellä uudeksi puheenjohtajaksi, siitä iso kiitos luottamuksesta, yritän hoitaa tehtävää mahdollisimman hyvin.

Olen ollut Seinäjoen seurakunnan palveluksessa yli kolmekymmentä vuotta. Aluksi olin Talonmiesvahtimestari (suntion töitä oli paljon), hoidin krematoriota, vaikkakin alkuaikoina oli tuhkaus Pohjanmaalla aika harvinaista, noin 50-60 kpl vuodessa, tällä hetkellä tuhkauksia Seinäjoella noin 900 kpl vuodessa. Tällä hetkellä olen työnjohtaja, talviaikana teemme työtä aika pienellä porukalla, mutta kesäisin työntekijäjoukko moninkertaistuu, kesä-heinäkuussa on Seinäjoen alueseurakunnan, eli Törnävän hautausmaalla 40-45 henkilöä töissä.

Luottamustehtävistä, Kirkonpalvelijoiden ala-osastotoiminta oli lähellä sydäntä, silloin uran alku-aikoina. Illan vietot ja kokoontumiset toivat Etelä-Pohjanmaan alueen työntekijöitä yhteen pari kertaa vuodessa, useista kymmenistä, yli sataan henkeen. Nykyään ei ala-osaston tapahtumiin ole osallistujia, niin runsaasti. Luottamusmiestoimintaan menin mukaan, 90 luvun loppupuolella, tällä hetkellä olen Kirkon alat ry:n pääluottamusmies Seinäjoen seurakunnassa. Kirkonpalvelijat ry:n hallituksessa olen ollut usean vuoden. Kirkon alojen edustajistossa olen ollut edustamassa Kirkonpalvelijat ry:tä. STTK:n aluetoimikunnassa olen Kirkon alojen edustaja. Suomen hautaustoiminnan keskusliiton hallituksessa olen myös mukana, siellä toimitaan alan yhteisöjen keskusjärjestönä Suomessa. Kehitämme hautaustoimintaa, edistämme alalla toimivien yhteistyötä ja vaalimme, sekä edistämme hautauskulttuuria.

Kirkon alat ry:n edustajiston 2019 sääntömääräinen syyskokous pidettiin 22.11 klo 10.00 Seurahuone Helsingissä, aikaisemmin on edustajistossa 20 kpl edustajia, nyt edustajien lukumäärä 25 jäsentä. Uusien sääntöjen mukaan viisi jäsenyhdistystä sai uuden edustajan edustajistoon, Kirkonpalvelijat sai myös lisäjäsenen. Lisäksi uusissa säännöissä määrätään, että kullakin edustajiston jäsenellä on kaksi varajäsentä aiemman yhden varajäsenen sijasta. Näin varmistetaan, että kaikilla jäsenyhdistyksillä olisi aina riittävä määrä edustajia kokouksessa. Kokouksessa käsiteltiin, mm liittomme toimintasuunnitelma, talousarvio ja päätetään jäsenmaksut seuraavalle vuodelle, eli varsinainen jäsen, jäsenmaksu on edelleen 1,3 % ennakonpidätyksenalaisesta tulosta, eläkeläisjäsen on 40 €/vuosi, kannatusjäsen on 50€/vuosi.

Evankelis-luterilaisen kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.3.2020. Neuvottelut uusista virka- ja työehtosopimuksista käydään loppusyksyn 2019 ja alkukevään 2020 aikana. Edustajisto antoi hallitukselle valtuudet hyväksyä eri neuvottelualojen sopimustavoitteet, sekä Evankelis- luterilaisen kirkon yleinen virkatyöehtosopimuksen kevään 2020 liittokierroksella. Eipä oikeastaan edustajistossa ollut mitään vaikeita päätöksiä.

Monissa seurakunnissa tapahtuu muutoksia keskusrekisterin johdosta, Seinäjoki on yksi niistä monista. Useassa seurakunnassa on jouduttu käymään ns YT neuvottelut keskusrekisterin johdosta. Kirkkoherranvirastot lakkaavat monesta seurakunnasta.

Muutoksia tulee myös suorituslisän johdosta, joka korvaa KirVESTES:n Havaa koskevat määräykset. Suorituslisä astuu voimaan 1.1.2020. Suorituslisäjärjestelmän piiriin kuuluu kaikki yleisessä palkkausjärjestelmässä olevat viranhaltijat ja kuukausipalkkaiset työntekijät, joiden sopimus on yli 4kk. Se on euromääräinen ja suorituslisän maksaminen perustuu viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen arviointiin. Seurakunnat, joilla Hava käytössä, niin sitä maksetaan 31.12.2019 saakka, ja suorituslisää aletaan maksaa 1.1.2020 alkaen. Tietenkin edellyttäen, että kehityskeskustelut on käyty, työsuorituksen arviointi tehty, ja tehty tavoitteet seuraavalle arviointijaksolle, koska uusi arviointijakso alkaa.

Mistä, ja milloin joulu alkaa, alkaako se adventista vai siitä, kun kaupoissa ja radiossa rupeavat joululaulut soimaan ja seurakunnissa joulujuhlia järjestetään, kirkkoihin ja muihin tiloihin pyydetään tekokuusia (oikeat kuuset laitetaan myöhemmin). Lakeuden Ristiin pystytettiin taas kerran 4 metriä korkea tekokuusi, Marraskuun lopulla! Miksi joulun valmistelut aloitetaan varhaisemmin vuosi vuodelta.

Kauneimmat joululaulut tilaisuudet lähempänä joulua saa edelleen suuret ihmismassat liikkeelle, eli tavalliset ihmiset, jotka ei käy muuten kirkonpenkkiä kuluttamassa, niin käyvät laulamassa tai kuuntelemassa joululauluja, hyvä niin.

Itselle on kaksi erityisen tärkeää työpäivää talvelle, toinen Itsenäisyyspäivä, ja toinen Jouluaatto, molempiin päiviin hoidan sankarihaudoille äänentoiston, siellä on hartaushetket. Jouluaaton työpäivä on merkittävä, sytytän kaikille sankarivainajille kynttilän kiven eteen. Näen tosi paljon tuttuja ihmisiä päivän aikana, kun kansainvaellus omaisten haudoille lisääntyy vuosi vuodelta. Nämä työpäivät on tullut hoidettua noin 30 kertaa. Jouluaattona hartaus on klo 16, ja sen jälkeen kerään äänentoistolaitteet pois, ja vielä kierros hautausmaalla ihaillen kynttilämerta.

Toivotan teille kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Harri Kosola
Kirkonpalvelijat ry
puheenjohtaja

80 vuotta

Kesä oli mahtava vaikkakin säät vaihtelivat ääripäästä toiseen. Nyt syksyllä meitä hemmotellaan värikkäällä lehtimatolla, joka kahisee jaloissa iloisesti. Vähemmän iloiselta lehtien kahina kuulostaa matoilla ja lattialla, yrittäessäsi pyydystää niitä imurin ja harjan voimalla. Pihalta voi kuitenkin kerätä marjaterttuja, oksia, sammalta ja muita koristeellisia aineksia, joista saa loihdittua näyttävän syysasetelman vaikkapa seurakunnan tiloihin kaikkien yhteiseksi iloksi.

Olen mielenkiinnolla seurannut keskusteluja eläkeiän nostamisesta ja työurien pidentämisestä. Kiinnostukseni perustuu paljolti siihen, että oma eläkeikä ei ole mikään taivaanrannalla utuisesti häämöttävä piste, vaan konkreettisesti kalenterista laskettavissa. Mielestäni nuo eläkekeskustelut kuulostavat hölmöläisten peiton jatkamiselta, jatketaan peittoa pääpuolesta ottamalla jatkopala jalkopäästä. Vuosien pelottelut työvoiman loppumisesta kuulostaa monen korvissa vitsiltä, kun samanaikaisesti uutisoidaan lomautuksista ja irtisanomisista. Meillä ei ole tarpeeksi työtä. Jos eläkeikää korottamalla pidetään kynsin ja hampain vanhoja työssä on se poissa nuorilta, jotka etenevät pätkätyöstä pätkätyöhön. Hyvinvoinnin  ja niukan työn soisi jakautuvan tasaisesti kaikille. Hyvinvointi ja etenkin työhyvinvointi on haaste meille kaikille. Yksin sitä ei kukaan kykene tekemään. Se on meidän kaikkien vastuulla. Yksittäisinä työntekijöinä meillä on alaisvastuu, joka edellyttää omien taitojen vaalimista ja kehittämistä. Työnantajan tehtävänä on huolehtia hyvistä esimiestaidoista ja noudattaa työhyvinvointiin liittyvien lakien noudattamista. Tästä kokonaisuudesta syntyy se hyvä mikä turvaa tulevaisuudessakin hyvinvoivan työntekijän, työyhteisön ja ennen kaikkea halun tehdä työtä.
                       
Tilastojen mukaan suomalaiset jo nyt jäävät eläkkeelle vuosi vuodelta vanhempina. Ja eläkkeellä olevat tekevät yhä enemmän töitä. Joillekin eläkkeen superkertymä on kannustimena jatkamaan työuraa. Mutta on varmasti niitäkin jotka oikeasti jaksavat innostua töistä eläkeikäisinäkin. Työpaikan hyvä ilmapiiri, paremmat työolot- ja välineet, sekä hyvä terveyden huolto mahdollistavat työssäjaksamisen pidempäänkin. Työstään innostunut ihminen voi hyvin ja saa työssään myös paljon aikaiseksi. Jokaisella pitäisikin olla mahdollisuus itse päättää eläkkeelle jäämisen ajankohdasta. Joka tapauksessa nyt eläkeiässä olevat ovat eläkkeensä ansainneet.

Juhannuksen jälkeisellä viikolla kokoonnuimme Turkuun Suomen vanhimpaan kaupunkiin yhteisille opinto- ja koulutuspäivillemme. Ja samalla juhlistamaan yhdistyksemme 80-vuotista taivalta. Kiitos kaikille mukana olleille.

80-vuotta on toimittu yhteisten etujen ajamiseksi. Yhdistyksemme on ollut aikanaan perustamassa kirkkoon omaa ammattiliittoa ja monilukuinen määrä yhdistyksemme jäseniä on ollut ja on edelleenkin mukana liiton päättävissä elimissä. Kiitos teille kaikille. Ilman teidän työtänne meillä ei olisi omaa yhdistystä, puhumattakaan siitä, että se olisi päässyt kunnioitettavaan 80-vuoden ikään.

Tänään on kuitenkin pakko todeta, että yhdistyksemme jäsenmäärä on hienoisessa laskussa johtuen osaksi kirkon työpaikkojen vähenemisestä. Toinen syy on mielestäni se, että työntekijä ei näe oman työhyvinvointinsa yhteyttä ay-liikkeeseen ja siitä saamaansa turvaan. Työttömyysturvakin hankitaan usein yleisestä työttömyyskassasta kuulumatta ammattiliittoon. Nyt onkin meidän jokaisen asia tehdä aktiivista jäsenhankintaa ja saada jokainen työntekijä ymmärtämään oman työhyvinvointinsa yhteys ay-liikkeeseen.

Hyvä lukijani haluan tervehtiä sinua virren 575:4 sanoilla

On täynnä lahjojasi kätesi Jumala.
Soi syksy kiitostasi maan kaiken kasvusta.
Nyt kiittää sydämemme, kun meitä rakastat,
suot toivon elääksemme ja hoivaat johdatat.
 
Kuulaita syyspäiviä ja siunausta elämääsi.

Kaarina Yli-Somero
puheenjohtaja


Harri Kosola
Kirkonpalvelijat ry
puheenjohtaja